Kielten opettajan kokemuksia Suomesta
Ensimmäinen lukuvuosi kielten opettajana Suomessa
Kun tulin ensimmäistä kertaa Nivalaan ja Haapajärvelle työhaastattelun vuoksi kesällä 2011, tiesin heti, että minun toiveeni mennä Suomeen opettamaan kieliä tarkoittaisi, että elämääni tulisi iso muutos.
Olin asunut Münchenissä, Westendin monikultturisessa kaupunginosassa, jossa löytyy niin paljon ravintoloita ja baareja, että ihmettelin, kaipaisinko sitä. Olin tottunut autottomaan elämään, olin mennyt töihin ratikalla talvella ja polkupyörällä maaliskuusta marraskuuhun. Koulussa, jossa opetin englantia, ranskaa ja saksaa toisena kielenä, on noin 700 10-18 vuotiasta oppilasta. Talvet Münchenissä ovat tyyppilisesti keski-eurooppalaisia, ja en tiennyt, miten jaksaisin pimeässä Suomen talvessa.
Yllätys: Kaikki on mennyt erittäin hyvin. Pimeys ja baarikulttuurin puute ei ole ollut ongelma, koska olin aina töissä aikoina, joina olisin muuten ajatellut sitä. Auto on toiminut hienosti, ja rakennusten sisällä oli lämpimämpää kuin Saksassa, jossa ei ole tavallisesti niin kovaa pakkasta. Ja voi olla rentouttavaa, kun nuorten ison ryhmän melun sijaan on aikuisten pienen ryhmän hiljaisuus.
Mutta ennen kaikkea olen nauttinut oppilaiden kohtaamisesta, te olette olleet valmiita sopeutumaan minun suosikki opetusmetodiin, jossa opetetaan käyttäen mahdollisimmin paljon vierasta kieltä. Pyydän anteeksi, että en ole aina ymmärtänyt riittävästi suomea ja että en ole aina riittävästi pystynyt selvittämään asioita suomeksi, mutta jatkan ahkerasti harjoittelemaan suomen kielen käyttöä, ja ehkä se menee jo paremmin syksyllä, kun tavataan uudestaan kursseilla. Kiitoksia mukavasta opetuskokemuksesta, avomielisestä yhteistyöstä ja kärsivällisyydestänne.
Hauskaa kesää.
Petra Pfundtner