50 vuotta opistotoimintaa Haapajärvellä
Haapajärvinen kansalaisopistotoiminta täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Tämä aika on kahden kansalaisopiston tarina: Haapajärven kansalaisopiston ja Jokilatvan opiston. Laajemmassa viitekehyksessä opistomme historia kytkeytyy suomalaisen kansansivistyksen ja sen osana kansalais- ja työväenopistojen historiaan.
"Suomi on kansallistettava, kansa on sivistettävä", näin kiteyttivät ohjelmansa kansallisuusaatteen innoittamat ylioppilaat vuonna 1840. Tälle pohjalle rakentui se toiminta, joka tähtäsi kirkollisen kansanopetuksen uudistamiseen sekä sivistysharrastuksen virittämiseen myös aikuisväestön keskuudessa. Kansansivistysliikkeen myötä ensimmäinen kansalaisopisto oli v. 1899 perustettu Tampereen työväenopisto. Suomen kansalais- ja työväenopistoilla on siis yli satavuotinen historia.
Opistojen määrän voimakkain kasvu ajoittuu 60 ja -70-luvuille, jolloin opistojen lukumäärä yli kaksinkertaistui runsaasta 100:sta 239:ään. Enimmillään opistoja oli vuonna -90, jolloin niitä oli 279. Tällä hetkellä kansalaisopistoja on 188. Viime vuosien opistomäärän supistumista selittävät ennen muuta kuntaliitokset ja alueellisten opistojen perustaminen. Tästä yhtenä esimerkkinä on Jokilatvan opiston perustaminen vuoden 2006 alusta lukien.
60-luvun voimakasta kasvua selittää vuoden -62 laki kansalais- ja työväenopistojen valtionavusta, jonka myötä valtionosuus kasvoi 70%:iin toteutuneista käyttömenoista aiemman 50%:n sijaan. Näin myös pienemmissä kunnissa nähtiin mahdolliseksi opistotoiminnan aloittaminen.
- - -
Kala- ja Pyhäjokilaaksossa Haapaveden, Oulaisten, Pyhäjärven ja Ylivieskan kansalaisopistot perustettiin vuonna -63. Haapajärven ja Nivalan opistot perustettiin vuotta myöhemmin. Kalajoen kansalaisopisto perustettiin vuonna -66. Kala- ja Pyhäjokilaakson kansalaisopistojen perustaminen ajoittuu siis vuoden -62 lainsäädäntöuudistuksen synnyttämään opistoaaltoon.
- - -
Virallisen aloitteen kansalaisopiston perustamisesta Haapajärvelle teki valtuutettu Martti Tossavainen. Kokouksessaan 27. joulukuuta 1963 valtuusto päätti yksimielisesti, että Haapajärvelle perustetaan kansalaisopisto, joka aloittaa toimintansa syksyllä 1964, mikäli opetusministeriö myöntää perustamisluvan ja kouluhallitus vahvistaa ohjesäännön.
Luvat saatiin ja opetustoiminta saattoi alkaa suunnitelman mukaisesti lokakuun alussa -64. Näin Haapajärven kansalaisopiston oli syntynyt.
- - -
Haapajärven kansalaisopiston toimintaa on jatkanut vuoden 2006 alusta lukien Jokilatvan opisto, joka perustettiin aiemmin itsenäisten kansalaisopistojen – Haapajärven, Nivalan ja Pyhäjärven kansalaisopistojen – toiminnan luomalle perustalle. Reisjärvi liittyi Jokilatvan opistoon vuoden 2010 alusta lukien.
Haapajärven kansalaisopiston ensimmäiseksi rehtoriksi valittiin kansakoulunopettaja Juha Eronen, joka toimi opiston sivutoimisena rehtorina vuoteen -71 saakka, jolloin rehtorin virka muutettiin päätoimiseksi. Ensimmäisenä päätoimisena rehtorina toimi Matti Remes vuosina 71-72. Tämän jälkeen opiston pitkäaikaisimpana rehtorina toimi Vilho Mattson. Mattson toimi rehtorina vuosina 1972-2003 eli runsaat 30 vuotta. Hänen aikanaan Haapajärven opetustoiminta kasvoi lähes nykyisiin mittoihinsa. Erityistä painoarvoa on annettava sisällölliselle kehitystyölle, jota tehtiin hänen aikanaan taide- ja taitoaineiden sekä musiikin opetuksen hyväksi.
Mattsonin jälkeen vajaan kahden vuoden ajan oto-rehtorina toimi sivistystoimenjohtaja Veijo Tikanmäki. Allekirjoittanut toimi kesäkuusta 2005 lukien vuoden loppuun saakka Haapajärven, Nivalan ja Pyhäjärven kansalaisopistojen yhteisenä rehtorina. Vuodesta 2006 lukien olen toiminut Jokilatvan opiston rehtorina.
Kun opiston perustamismuodollisuudet oli onnistuneesti hoidettu, lähti opistotyö Haapajärvellä reippaasti liikkeelle syksyllä -64. Opistotyön alkajaistunnelmia välitti 2.10.64 ilmestyneen paikallislehden uutinen, jonka otsikko kuului: ”Opinhalua ei puutu – ryntäystä kansalaisopistoon”. Uutisessa kuvaillaan ensimmäisen opetusillan tilannetta: ”Kansalaisopisto aloitti maanantaina suotuisissa merkeissä. Voidaan jopa puhua ryntäyksestä opintielle, sillä jo ensimmäisenä iltana jouduttiin konekirjoitusryhmä jakamaan kahtia. Myös englannin kielen tunneille ilmaantui 39 opiskelijaa, mikä merkinnee myös toisen ryhmän perustamista.”
- - -
Tänä päivänä opiston kursseille ilmoittaudutaan osin samoin kuin 50 vuotta sitten: puhelimitse, toimistossa ja kurssilla paikan päällä. Merkittävin ero lienee erilaisten sähköisten välineiden moninaisuudessa. Erityisesti internet on tuonut merkittävän lisäarvon tiedottamiseen ja asiakaspalveluun. Internetin suosiota ja tehokkuutta kuvannee se, että viime elokuussa ennakkoilmoittautumisen ensimmäisen tunnin aikana meille ilmoittautui runsaat tuhat opiskelijaa. Vaikka meillä on tunnetusti tehokkaat opistosihteerit, niin tällaista määrää hekään eivät pystyisi ottamaan vastaan puhelimitse tai paikan päällä yhdessä tunnissa.
Opistotoiminnan laajuutta ja vaikuttavuutta voidaan tässä yhteydessä kuvailla yksinkertaisimmin lukujen valossa. Laajuutta voidaan tarkastella opetustuntimäärän näkökulmasta. Ensimmäisen opetusvuoden -64 tuntimäärä oli noin 1.000. Kymmenen vuotta myöhemmin tuntimäärä oli liki nelinkertaistunut ollen 3.900. Vuonna -94 ylitettiin 4.000 tunnin raja ja 40-vuotisjuhlavuonna, vuonna 2004, opetustuntimäärä oli jo liki 4.800.
Jokilatvan opiston ensimmäisen toimintavuoden, vuoden 2006, opetustuntimäärä oli noin 16.600, josta Haapajärven osaston osuus oli noin 5.000 tuntia. Kuluvan vuoden tuntimäärä on koko opistossa noin 21.500. Tästä Haapajärven osuus on noin 5.900 tuntia.
Toiminnan määrän kasvua selittänee parhaiten kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen. Opisto on kyennyt toteuttamaan sellaista opetustoimintaa ja virittämään sellaisia sivistys- ja kulttuuriharrasteita, joille on ollut tarvetta ja kysyntää. Ihmiset ovat siis löytäneet tiensä opiston kursseille ja tunneille. Tämän lisäksi toiminnan rahoitus on ollut kunnossa. Opetustoimintamme rahoitushan koostuu kolmesta osasta: valtionosuudesta, kuntaosuudesta ja asiakasmaksuista. Tällä hetkellä opiston budjetin loppusumma on noin 1,4 m€. Vertailutietona mainittakoon, että ensimmäisen toimintavuoden budjetin loppusumma oli noin 17.500 markkaa. Myös tästä voitaneen päätellä toiminnan rajua kasvua.
Vaikuttavuutta voidaan kuvata opiskelijamäärillä. Ensimmäisen toimintavuoden oppilasmäärä oli 329. 20 vuotta myöhemmin saavutettiin 1.000 opiskelijan raja. Nyt 50 vuotta myöhemmin Haapajärven kursseille osallistuu noin 1.700 opiskelijaa, eli noin 21% Haapajärven asukkaista osallistuu vähintään yhdelle opiston kurssille. Koko opistossa opiskelijoiden nettomäärä on 5.500. Kaikkiaan kurssilaisia on vuoden aikana noin 12.000. Kun tähän lisätään vielä se tieto, että opiskelijamme ovat vauvasta mummoon ja vaariin, ei ole väärin todeta, että kansalaisopisto on tänä päivänä nimensä mukaisesti kaikkien kansalaisten opisto.
Kansalaisopisto on ollut koko toimintansa ajan sivistyksen ja kasvatuksen kehto sekä kansalaisten kohtaamispaikka. Opistossa on opetettu ja opiskeltu kunakin aikana tarpeellisia tietoja ja taitoja, uudistuttu, ylläpidetty perinteitä ja katsottu rohkeasti tulevaisuuteen. Yksilöllisyyden korostuessa kansalaisopisto on omalta osaltaan edistänyt ihmisten välistä sosiaalista vuorovaikutusta. Opisto on tarjonnut mahdollisuuden ihmisten väliseen kanssakäymiseen myös harvaanasutuilla seuduilla.
Haapajärvisellä kansalaisopistotoiminnalla on takanaan puolen vuosisadan mittainen kunniakas historia. 50-vuotisen taipaleen on tehnyt mahdolliseksi kansalaisopistoon antaumuksella ja sydämellä sitoutunut henkilöstö ja opiston omakseen ottaneet opiskelijat ikään, sukupuoleen, yhteiskunnalliseen asemaan tai oppiarvoon katsomatta.
Suomalainen yhteiskunta on muun Euroopan mukana suurien taloudellisten haasteiden edessä. Tiukentuvan talouden laineet lyövät myös kuntiin ja sitä kautta koko koulutuksen kenttään. Myös kansalaisopistot ovat jälleen kerran uuden edessä. Kansalaisopistossa haasteisiin vastaamista helpottaa se, että opiston toiminta ei ole koskaan perustunut rakenteisiin, vaanasiaan innostuneiden opettajien ja oppilaiden aktiivisuuteen. Olen varma siitä, että vaikka kansalaisopiston toiminnalliset puitteet mahdollisesti muuttuisivatkin, sen sivistys- ja kulttuurityön satoa niitetään Haapajärvellä ja ympäristökunnissa jatkossakin, vähintään yhtä hyvällä menestyksellä kuin tähänkin asti, seuraavat 50 vuotta. Haasteita ei murehdita nyt, sillä tänään on juhlan aika!
Jokilatvan opiston puolesta haluan tasapuolisesti kiittää kaikkia opiston entisiä ja nykyisiä työntekijöitä, opettajia ja luottamushenkilöitä sekä opiskelijoita ja yhteistyökumppaneita kuluneista vuosikymmenistä ja hyvin tehdystä työstä. Haapajärven kaupungille haluan lausua erityiskiitoksen toimintaan kohdistetuista henkisistä ja aineellisista resursseista.
Eläköön vapaus, eläköön kansalaisopisto!
Kim Oja 24.4.2014