blogi
Työnäyttelyt avattiin Haapajärveltä!
Jokilatvan opiston työnäyttelyjakso avattiin Haapajärveltä.
Haapajärven osaston työnäyttely avattiin tiistaina 18.4.2017 klo 12.00. Taas kerran on kaikkien nähtäville asetettu lukuvuoden aikana syntyneitä kätten töitä. Esillä on värikäs kattaus oppilastöitä niin tekstiilityön kursseilta kuin kuvataide- ja lasitöiden kursseilta. Esillä on töitä myös korukurssilta ja puutyön kursseilta.
Näyttely on avoinna 18.-22.4. seuraavasti: ti-pe klo 12-18 ja la klo 11-15.
Tervetuloa tutustumaan lukuvuoden oppilastöihin!
Reisjärven työnäyttely la 30.4.
Reisjärven työnäyttely pidetään jo totutusti Reisjärven messujen yhteydessä Niemenkartanon koululla la 30.4.2016 klo 10.00-16.00.
Tervetuloa tutustumaan lukuvuoden oppilastöihin!
Työnäyttely avattiin Nivalassa
Nivalan osaston työnäyttely avattiin maanantaina 18.4.2016 klo 9.00 Kerttulassa.
Työnäyttely on avoinna ma-pe 18.-22.4.2016 klo 9.00-18.00. Tervetuloa tutustumaan lukuvuoden oppilastöihin.
Työnäyttelyt avattiin Haapajärvellä
Jokilatvan opiston työnäyttelyjakso avattiin Haapajärveltä.
Haapajärven osaston työnäyttely avattiin maanantaina 11.4.2016 klo 12.00. Taas kerran on kaikkien nähtäville asetettu lukuvuoden aikana syntyneitä kätten töitä. Esillä on laaja ja värikäs kattaus oppilastöitä niin tekstiilityön kursseilta kuin kuvataide- ja lasitöiden kursseilta. Onpa esillä muutamia töitä myös entisöinnin- ja puutyön kursseilta ja muutamilta muilta kursseilta.
Näyttely on avoinna 11.-17.4. seuraavasti: ma-pe klo 12-18 ja la-su klo 11-15.
Tervetuloa tutustumaan!
Nivalan osasto muutti Kerttulaan
TAIDE- JA KULTTUURITALO ”KERTTULAN” AVOIMET OVET MA 29.2.2016 KLO 11.00-20.00
Jokilatvan opiston Nivalan osasto on muuttanut vuoden 2016 omiin toimitiloihin osoitteessa Toritie 15. Kiinteistö kulkee kansan suussa nimellä Kotikoulu. Aiemmin kiinteistössä on toiminut Nivalan ammattiopiston käsi- ja taideteollinen osasto. Tällä hetkellä kiinteistölle on annettu työnimeksi Kerttula. Aika näyttää päätetäänkö siitä antaa kiinteistön pysyvä nimi.
Helmikuun alusta lukien myös kansalaisopiston toimisto pääsi muutamaan kaupungintalolta Kerttulaan. Jatkossa asiakkaat ja opettajat asioivat Kerttulan toimistolla.
Muuton kunniaksi kansalaisopisto järjestää avoimet ovat karkauspäivänä ma 29.2. Avoimien ovien tarkoituksena on tutustuttaa kaikki kuntalaiset uusiin tiloihin.
Päivän kurssit
Klo 11.00 – 13.30 Kudonta
Klo 13.00 – 14.30 Afaatikkojen aktivointipiiri
Klo 15.30 – 19.00 Kuvataiteen ja käsityön taiteenperusopetuksen ryhmät
Klo 17.00 – 20.00 Taidelasimosaiikki
Klo 18.30 – 20.00 Sekakuoro
Jokilatvan opisto toivottaa kaikki kiinnostuneet tutustumaan kansalaisopiston uusiin tiloihin ja toimintaan!
KEVÄT 2016
OPISKELU KANSALAISOPISTOSSA
TYÖ- JA LOMA-AJAT KL-2016
Lomat
Talviloma 7.-13.3.2016 (viikko 10)
Pääsiäisloma 24.-28.3.2016
Vapun aatto 30.4.2016 ja vappu 1.5.2016
Helatorstai 5.5.2016
Työnäyttelyt
Haapajärvi 11.-17.4.2016, monitoimitalo
Nivala 11.-26.4.2016, Tillarigalleria
Reisjärvi 04/2016, Niemenkartanon koulu
ILMOITTAUTUMINEN
Ilmoittautumisia otetaan vastaan puhelimitse ja internetin kautta KOKO AJAN. Keväällä alkaville uusille kursseille on ilmoitettu viimeinen ilmoittautumispäivä.
MAKSUISTA JA UUSISTA OPPILAISTA
Ohjelmassa ilmoitetut kurssimaksut OVAT KOKO KURSSIN MAKSUJA. Mikäli ilmoittaudut syksyllä alkaneelle ja keväällä jatkuvalle kurssille, sinulta peritään 60% ilmoitetusta koko maksusta. Keväällä alkavien lyhytkurssien hinta on ohjelmassa ilmoitetun mukainen. Kevätlukukaudelle otetaan uusia oppilaita kaikille syksyllä alkaneille ja keväällä jatkuville kursseille, joissa on tilaa.
Jokaiselle kurssille ilmoittaudutaan ennakkoon soittamalla opiston toimistoon tai käymällä paikan päällä tai opiston www-sivujen kautta. Kurssi toteutuu, mikäli määräpäivään mennessä kurssille on ilmoittautunut minimimäärä opiskelijoita. Kurssilla täytetään lisäksi ilmoittautumislomake, jossa opiskelijan on ilmoitettava alennuksiin oikeuttavat perusteet.
Maksut
Koko lukuvuoden kestävillä kursseilla ilmoittaudutaan koko lukuvuodeksi. Opiskelijoita otetaan kursseille myös kesken lukuvuoden. Syyslukukaudella mukaan tulevilta laskutetaan koko lukuvuoden maksu. Kevätlukukauden alusta mukaan tulevilta peritään 60% koko maksusta tai osallistumiskertojen suhteessa.
Maksuja ei muuteta kesken lukuvuoden kausikortista kurssikohtaisiksi tai päinvastoin. Maksuista ei myönnetä alennuksia eikä niitä palauteta, jos opiskelija keskeyttää opiskelunsa. Maksetun kurssimaksun kokonaista tai osittaista palautusta voi hakea vain terveydellisiin seikkoihin vedoten. Kansalaisopistolle osoitettuun vapaamuotoiseen hakemukseen tulee liittää myös lääkärintodistus.
Maksamattomissa kurssimaksuissa noudatetaan Haapajärven kaupungin huomautus- ja perimismenettelyä. Maksamattomat kurssimaksut voivat johtaa opiskeluoikeuden tilapäiseen menettämiseen.
Kausikortti
Kausikortti maksaa 140 €, on voimassa 1.8.2015-31.7.2016 ja oikeuttaa osallistumaan lukuvuoden aikana ilmoitettuihin ryhmäopetuksen kursseihin lukuun ottamatta taiteen perusopetukseen, tutkintokoulutuksiin tai muihin yksittäisiin koulutuksiin, jotka on erikseen rajattu kausikortin ulkopuolelle. Kausikortti ei koske myöskään materiaali- tai muita kurssimaksun lisäksi tulevia erityiskuluja. Kausikortin hankkineen tulee myös huolehtia opiskelupaikan perumisesta, mikäli on estynyt osallistumaan kurssille. Kausikortin hankkineelta peritään peruuttamattomasta op.paikasta 10 €:n sakkomaksu. Kausikortti on henkilökohtainen.
Kausikortin voi tilata puhelimitse opis-ton toimistosta ja opiston www-sivujen kautta tai ensimmäisen kurssin ilmoittautumislomakkeella.
Alennukset
Mikäli oppilas osallistuu useamman oppiaineen taiteen perusopetukseen, veloitetaan ensimmäisestä oppiaineesta täysi maksu ja muista 25% alennettu maksu.
Työttömille, jotka todistavat työttömyytensä, myönnetään 50% alennus yksittäisestä kurssimaksusta ja kausikortista. Työttömän henkilön tulee itse huolehtia siitä, että alennettuun maksuun oikeuttava peruste tulee mainituksi ilmoittautumisen yhteydessä tai ilmoittautumislomakkeessa.
Sisaralennukset.Yksilöopetuksen kurssimaksuista myönnetään sisaralennus seuraavasti: vanhin 16-vuotias tai sitä nuorempi maksaa 100% ja muut nuoremmat sisarukset 50% kurssimaksusta. Taiteen perusopetuksen sisaralennus myönnetään siten, että vanhin/ensimmäinen sisaruksista maksaa täyden maksun ja nuoremmat/ seuraavat sisarukset maksavat 85% täydestä maksusta. Alennus koskee myös valmentavien ryhmien oppilaita. Muutoin ryhmäopetuksesta ei myönnetä sisaralennuksia.
Opiskelupaikan peruminen
Opiskelupaikan voi perua maksutta vielä viisi (5) työpäivää ennen kurssin alkua. Tämän jälkeen tehdystä perumisesta peritään sakkomaksuna 50% kurssin maksusta. Peruuttamattoman opiskelupaikan kurssimaksu laskutetaan täysimääräisenä.
Vakuutukset
Jokilatvan opiston toiminta kuuluu Haapajärven kaupungin ryhmätapaturmavakuutuksen piiriin. Kaikki opiskelijat on vakuutettu tapaturmien varalta.
RJ-Tyky-kuntoseteli+ -maksuseteleillä ja Smartum Oy:n liikunta- ja kulttuuriseteleillä voi maksaa kokonaan tai osittain kurssimaksun tai kausikortin. Maksusetelit on toimitettava opiston toimistoon heti kurssin alkaessa!
YHTEYSTIEDOT
Haapajärven osasto, Kirkkokatu 2 (kaupungintalo, 3. krs.)
85800 Haapajärvi, 044 4456 168
Satu Jaakonaho, palvelusihteeri
satu.jaakonaho@haapajarvi.fi
Nivalan osasto, Kalliontie 15 (kaupungintalo, 2.krs.)
85500 Nivala, 044 4456 217
Ulla Tiitto, palvelusihteeri
ulla.tiitto@haapajarvi.fi
Pyhäjärven osasto, Ollintie 26 (kaupungintalo, 1. krs.)
86800 Pyhäsalmi, 044 4457 982
Kaija Tienhaara, palvelusihteeri
kaija.tienhaara@haapajarvi.fi
Reisjärven osasto, Reisjärventie 8 (kunnantalo 1. krs.)
85900 Reisjärvi, 044 4456 166
Sirpa Hirvinen, palvelusihteeri
sirpa.hirvinen@haapajarvi.fi
Aira Huovinen, FM, TaM, kulttuuriohjaaja
044 4456 201, aira.huovinen@haapajarvi.fi
Kim Oja KM, rehtori
044 4456 167, kim.oja@haapajarvi.fi
Jokilatvan opisto 10 vuotta!
ARJEN VIRRASTA INNON LÄHTEELLE
Mikä on Jokilatvan opisto?
Jokilatvan opisto on Haapajärven, Nivalan, Pyhäjärven ja Reisjärven alueella toimiva kansalaisopisto, jossa voivat kaikenikäiset kuntalaiset opiskella ja harrastaa.
Lukuvuonna 2015-2016 opetusta järjestetään noin 430 kurssilla runsaat 20 000 tuntia. Haapajärvellä opetustuntimäärä on noin 5 800, Nivalassa noin 7 700, Pyhäjärvellä noin 4 700 ja Reisjärvellä noin 2 300. Opetuksesta 35% on musiikin opetusta, 26% käden taitojen opetusta, 18% liikunta- ja terveysalan opetusta, 9% kuvataiteen opetusta ja 7% kielten opetusta.
Uutta koulutustarjontaa lukuvuonna 2015-2016
Tuleva lukuvuosi sisältää aiemmilta vuosilta tuttuja kursseja, mutta jokaisessa osastossa on myös aivan uutta kurssitarjontaa. Uusia kursseja on erityisesti kädentaidoissa, kuvataiteissa ja liikunnassa. Keväällä ja kesän aikana esitettyjä toiveita olemme mahdollisuuksien mukaan yrittäneet toteuttaa.
Vapaaoppilaspaikkoja alle 17 –vuotiaille opiskelijoille
Jokilatvan opistossa myönnetään viisi (5) vapaaoppilaspaikkaa kutakin osastoa kohden eli yhteensä 20 vapaaoppilaspaikkaa. Tarkemmat hakuohjeet esitellään jäljempänä.
Opintoseteleitä haettavana
Opetushallitus on myöntänyt Jokilatvan opistolle 12 000 euron määrärahan kohdennettavaksi maahanmuuttajien, senioriväestön (+63 v.) ja eläkkeellä olevien, työttömien sekä alhaisen pohjakoulutuksen omaavien ja oppimisvaikeuksia kokevien henkilöiden koulutusten kurssimaksuihin. Tarkemmat hakuohjeet ovat jäljempänä.
WWW-ilmoittautuminen palvelee ympäri vuorokauden
Jokilatvan opiston www-ilmoittautumisjärjestelmä mahdollistaa ympärivuorokautisen kurssi-ilmoittautumisen. Palvelu toimii kaikessa yksinkertaisuudessaan siten, että opiston www-sivuilta valitaan itseä kiinnostava kurssi ostoskoriin ja edetään järjestelmän ohjeiden mukaisesti aina henkilötietojen lähetykseen saakka. Järjestelmä ei vaadi rekisteröitymistä ei kirjautumista. Olennaista on ilmoittaa omat henkilötiedot oikein ja tallentaa järjestelmän antama ilmoittautumistunnus. Sähköposti kannattaa antaa, koska järjestelmä lähettää ilmoitettuun sähköpostiin vahvistuksen ilmoittautumisesta. Kannustamme rohkeasti käyttämään www-järjestelmäämme, koska silloin vältyt puhelinjonotukselta ja saat heti tiedon opiskelijapaikan saamisesta.
Jokilatvan opisto 10 vuotta!
Kuluvan lukuvuoden aikana Jokilatvan opisto täyttää 10 vuotta. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Jokilatvan opistolle toimiluvan 1.1.2006 alkaen. Kuluneiden 10 vuoden aikana opiston kokonaisvolyymi on kasvanut runsaasta 16 000 tunnista runsaaseen 20 000 tuntiin. Netto-opiskelijamäärä on kasvanut runsaasta 4 000 noin 5 500 opiskelijaan. Opiston toiminta on siis ollut positiivisessa kehityssuunnassa viimeisen vuosikymmenen aikana. Tulevalle toiselle vuosikymmenelle huolta aiheuttaa maan yleinen taloustilanne ja sen heijastusvaikutukset opiston toimintaan. Aktiivinen osallistuminen opiston kursseille on opiston talouden ja toiminnan kulmakivi. Siksi toivotamme kaikki uudet ja vanhat opiskelijat tervetulleiksi Arjen virrasta innon lähteille Jokilatvan opistoon!
Tervetuloa opiskelemaan ja hyvää alkavaa lukuvuotta kaikille!
Jokilatvan opiston väki
Lukuvuoden 2015-2016 suunnittelu on käynnistynyt!
Lukuvuoden 2015-2016 opinto-ohjelmaa suunnitellaan paraikaa kiivaasti.
Otamme mielihyvin vastaan toiveita ja ideoita uusista kursseista. Tätä varten meillä on jatkuvassa käytössä KURSSITOIVELOMAKE, jonka löydät nettisivujemme etusivulta. Jätä rohkeasti toiveesi kursseista, joita haluaisit, että järjestämme ensi lukuvuonna. Jos koet lomakkeen hankalaksi, ota yhteyttä toimistoomme tai tuttuun opettajaan ja jätä toiveesi.
Nyt rohkeasti esittämään kursseja ensi lukuvuodeksi!
REISJÄRVELLE UUSI YLÄKOULU
Tutkimusten ja selvitysten jälkeen Reisjärvellä on päädytty siihen ratkaisuun, että vanha Kisatien yläkoulu puretaan ja tilalle rakennetaan aivan uusi koulurakennus. Taloudellisesti ja toiminnallisesti tämä on epäilemättä viisas ratkaisu, niin paljon epävarmuustekijöitä sisältyy vanhan korjaamiseen.
Uuden yläkoulun rakentaminen on taloudellisesti erittäin merkittävä investointi Reisjärven kunnalle. Merkitys vielä korostuu, kun tiedetään, että se on tulevaisuuteen suuntaava investointi. Uuden koulun pitäisi palvella tulevia sukupolvia ainakin 50 vuotta, mielellään pidempäänkin, kun investoinnin poistoaika on väistämättä kymmeniä vuosia.
Uuden yläkoulun suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida nykyaikaisen opetuksen vaatimukset. Olisi myös osattava arvioida, mihin suuntaan opetus ja koulutus kehittyvät tulevina vuosikymmeninä, jotta koulu, joka palvelisi hyvin myös tulevaisuudessa.
Vaikka uuden koulun rakentaminen on taloudellisesti raskas hanke, syntynyt tilanne kannattaa kääntää nurin niskoin. Reisjärven kunnalla on loistava mahdollisuus rakentaa lapsille ja nuorille nykyaikainen, toimiva ja innostava oppimisympäristö, joka väistämättä heijastuu ympärilleen myönteisesti. Lasten ja nuorten lisääntynyt hyvinvointi heijastuu myös lasten vanhempiin ja muihin aikuisiin, suoraan ja välillisesti lopulta kaikkiin kunnan asukkaisiin. Hankkeen kerrannaisvaikutukset ovat siten hyvin laajat.
Oman oppilaitokseni johtajana haluaisin vielä laventaa näkökulmaa niin, että uuden koulun rakentaminen nähtäisiin investointina koko koulutuksen kenttää silmällä pitäen. Olen kiitollinen siitä, että myös kansalaisopistolta on pyydetty lausuntoa koulun suunnittelua varten. Nyt on hyvä tilaisuus pistää myös kansalaisopiston toimitilat kuntoon.
Koulutilojen yhteiskäyttö on luonnollinen lähtökohta suunnittelulle. Iso osa kansalaisopiston opetuksesta ja toiminnoista voidaan toteuttaa ilman erityisjärjestelyitä, mutta tiettyjen toimintojen osalta tilojen yhteiskäyttö pitää huomioida erityisellä tavalla. Mm. taideopetuksen ja tekstiilitöiden osalta yhteiskäyttö edellyttää, että opistolle varataan omat varastotilat työvälineille ja töille. Teknisen työn luokka tulisi varustaa ammattitason laitteistolla ja purunpoiston tulisi soveltua kovaankin kuormitukseen.
Reisjärvellä on paikkakunnan kokoon nähden poikkeuksellisen voimakas urheiluseuratoiminta, mikä tulisi huomioida liikuntasalin suunnittelussa. Eri käyttäjäkuntia palvelee parhaiten sali, joka on riittävän suuri ja joka voidaan jakaa useampaan lohkoon. Tarkemmin kansalaisopiston näkemyksistä olemme esittäneet sivistystoimen johdolle.
Jokilatvan opiston puolesta toivon viisautta ja näkemyksellisyyttä Reisjärven päättäville tahoille, jotta tämä suurhanke saataisiin toteutettua onnistuneesti.
28.11.2014
Rehtori
Jokilatvan opisto
Tervetuloa kansalaisopistoon!
Alkukesän sateiden ja viileyden jälkeen saimme nauttia ennätyshelteistä heinäkuussa. Elokuustakin luvattiin lämmintä. Lomien jälkeen ja aurinkoenergialla ladattuina onkin mukava kääntää katseet syksyn aktiviteetteihin. Kansalaisopisto avaa taas monia mahdollisuuksia harrastamiseen ja opiskeluun.
Uuden lukuvuoden suunnittelu käynnistettiin kuluvan vuoden tammi-helmikuussa. Suunnittelutyö on kokonaisuudessaan siis pitkä prosessi, liki puolen vuoden työ. Uusien kurssien suunnittelutyötä tehdään lukuvuoden aikanakin, mutta päätyö tehdään tämän em. ajanjakson aikana. Suunnittelutyön näkyvä lopputulos on nyt käsillä oleva opinto-ohjelma.
Tulevan lukuvuoden ohjelmassa on paljon tuttuja kursseja, joihin on helppo lähteä mukaan. Asiakaspalautteen ja toiveiden sekä tietysti opettajien omien ideoiden pohjalta olemme tuoneet tarjolle myös aivan uusia kursseja. Uuta tarjontaa on erityisesti kädentaidoissa, taideopetuksessa, musiikissa sekä liikuntakasvatuksessa. Yksittäisiä uusia kursseja on myös muilla opintoaloilla. Tarjontaamme pääset tutustumaan painetun ohjelman ja verkkosivujemme kautta.
Tulevan lukuvuoden ohjelmassamme on vajaat 500 kurssia ja runsaat 21 000 tuntia. Haapajärvellä opetustuntimäärä on noin 5 900, Nivalassa noin 7 800, Pyhäjärvellä noin 4 900 ja Reisjärvellä noin 2 600. Opetuksesta 35% on musiikin opetusta, 26% käden taitojen opetusta, 18% liikunta- ja terveysalan opetusta, 8% kuvataiteen opetusta ja 7% kielten opetusta.
Osana valtiontalouden säästötoimia vapaalta sivistystyöltä leikataan valtionosuuksia 10 miljoonaa euroa vuonna 2015 ja 8,5 miljoonaa euroa vuonna 2017. Samanaikaisesti kunnat laativat säästöohjelmia. Tämä merkitsee väistämättä sitä, että nykyistä palveluiden määrää emme kykene ylläpitämään. Tunti- ja kurssimäärän supistuminen jatkuu myös tulevina vuosina.
Opistotyö on ollut osa suomalaista kulttuuria jo 115 vuoden ajan ja kalajokilaaksossakin opistot ovat toimineet 50 vuoden ajan. Elinikäinen oppiminen ja tasa-arvoiset opiskelumahdollisuudet ovat olleet yksi suomalaisen menestyksen kulmakivistä. Nyt tämä menestystekijä on vakavasti uhattuna.
Teemme kansalaisopistossa hartiavoimin töitä sen puolesta, että kykenisimme jatkossakin tuottamaan laadukkaita ja monipuolisia koulutus-, kulttuuri- ja harrastustoimintapalveluita alueemme asukkaille. Talouden haasteista huolimatta olen varma, että kansalaisopiston sivistys- ja kulttuurityön satoa niitetään jatkossakin alueellamme.
Uuden lukuvuoden kynnyksellä emme jää harmittelemaan taloudellisesti tiukempia aikoja, vaan koitamme parhaan kykymme mukaan toteuttaa meille annettuja tehtäviä ja velvoitteita. Toivotan teidät kaikki tervetulleiksi opiskelemaan ja harrastamaan kanssamme!
Tervetuloa Jokilatvan opistoon arjen virrasta innon lähteille!
Kim Oja, rehtori
31.7.2014
50 vuotta opistotoimintaa Haapajärvellä
Haapajärvinen kansalaisopistotoiminta täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Tämä aika on kahden kansalaisopiston tarina: Haapajärven kansalaisopiston ja Jokilatvan opiston. Laajemmassa viitekehyksessä opistomme historia kytkeytyy suomalaisen kansansivistyksen ja sen osana kansalais- ja työväenopistojen historiaan.
"Suomi on kansallistettava, kansa on sivistettävä", näin kiteyttivät ohjelmansa kansallisuusaatteen innoittamat ylioppilaat vuonna 1840. Tälle pohjalle rakentui se toiminta, joka tähtäsi kirkollisen kansanopetuksen uudistamiseen sekä sivistysharrastuksen virittämiseen myös aikuisväestön keskuudessa. Kansansivistysliikkeen myötä ensimmäinen kansalaisopisto oli v. 1899 perustettu Tampereen työväenopisto. Suomen kansalais- ja työväenopistoilla on siis yli satavuotinen historia.
Opistojen määrän voimakkain kasvu ajoittuu 60 ja -70-luvuille, jolloin opistojen lukumäärä yli kaksinkertaistui runsaasta 100:sta 239:ään. Enimmillään opistoja oli vuonna -90, jolloin niitä oli 279. Tällä hetkellä kansalaisopistoja on 188. Viime vuosien opistomäärän supistumista selittävät ennen muuta kuntaliitokset ja alueellisten opistojen perustaminen. Tästä yhtenä esimerkkinä on Jokilatvan opiston perustaminen vuoden 2006 alusta lukien.
60-luvun voimakasta kasvua selittää vuoden -62 laki kansalais- ja työväenopistojen valtionavusta, jonka myötä valtionosuus kasvoi 70%:iin toteutuneista käyttömenoista aiemman 50%:n sijaan. Näin myös pienemmissä kunnissa nähtiin mahdolliseksi opistotoiminnan aloittaminen.
- - -
Kala- ja Pyhäjokilaaksossa Haapaveden, Oulaisten, Pyhäjärven ja Ylivieskan kansalaisopistot perustettiin vuonna -63. Haapajärven ja Nivalan opistot perustettiin vuotta myöhemmin. Kalajoen kansalaisopisto perustettiin vuonna -66. Kala- ja Pyhäjokilaakson kansalaisopistojen perustaminen ajoittuu siis vuoden -62 lainsäädäntöuudistuksen synnyttämään opistoaaltoon.
- - -
Virallisen aloitteen kansalaisopiston perustamisesta Haapajärvelle teki valtuutettu Martti Tossavainen. Kokouksessaan 27. joulukuuta 1963 valtuusto päätti yksimielisesti, että Haapajärvelle perustetaan kansalaisopisto, joka aloittaa toimintansa syksyllä 1964, mikäli opetusministeriö myöntää perustamisluvan ja kouluhallitus vahvistaa ohjesäännön.
Luvat saatiin ja opetustoiminta saattoi alkaa suunnitelman mukaisesti lokakuun alussa -64. Näin Haapajärven kansalaisopiston oli syntynyt.
- - -
Haapajärven kansalaisopiston toimintaa on jatkanut vuoden 2006 alusta lukien Jokilatvan opisto, joka perustettiin aiemmin itsenäisten kansalaisopistojen – Haapajärven, Nivalan ja Pyhäjärven kansalaisopistojen – toiminnan luomalle perustalle. Reisjärvi liittyi Jokilatvan opistoon vuoden 2010 alusta lukien.
Haapajärven kansalaisopiston ensimmäiseksi rehtoriksi valittiin kansakoulunopettaja Juha Eronen, joka toimi opiston sivutoimisena rehtorina vuoteen -71 saakka, jolloin rehtorin virka muutettiin päätoimiseksi. Ensimmäisenä päätoimisena rehtorina toimi Matti Remes vuosina 71-72. Tämän jälkeen opiston pitkäaikaisimpana rehtorina toimi Vilho Mattson. Mattson toimi rehtorina vuosina 1972-2003 eli runsaat 30 vuotta. Hänen aikanaan Haapajärven opetustoiminta kasvoi lähes nykyisiin mittoihinsa. Erityistä painoarvoa on annettava sisällölliselle kehitystyölle, jota tehtiin hänen aikanaan taide- ja taitoaineiden sekä musiikin opetuksen hyväksi.
Mattsonin jälkeen vajaan kahden vuoden ajan oto-rehtorina toimi sivistystoimenjohtaja Veijo Tikanmäki. Allekirjoittanut toimi kesäkuusta 2005 lukien vuoden loppuun saakka Haapajärven, Nivalan ja Pyhäjärven kansalaisopistojen yhteisenä rehtorina. Vuodesta 2006 lukien olen toiminut Jokilatvan opiston rehtorina.
Kun opiston perustamismuodollisuudet oli onnistuneesti hoidettu, lähti opistotyö Haapajärvellä reippaasti liikkeelle syksyllä -64. Opistotyön alkajaistunnelmia välitti 2.10.64 ilmestyneen paikallislehden uutinen, jonka otsikko kuului: ”Opinhalua ei puutu – ryntäystä kansalaisopistoon”. Uutisessa kuvaillaan ensimmäisen opetusillan tilannetta: ”Kansalaisopisto aloitti maanantaina suotuisissa merkeissä. Voidaan jopa puhua ryntäyksestä opintielle, sillä jo ensimmäisenä iltana jouduttiin konekirjoitusryhmä jakamaan kahtia. Myös englannin kielen tunneille ilmaantui 39 opiskelijaa, mikä merkinnee myös toisen ryhmän perustamista.”
- - -
Tänä päivänä opiston kursseille ilmoittaudutaan osin samoin kuin 50 vuotta sitten: puhelimitse, toimistossa ja kurssilla paikan päällä. Merkittävin ero lienee erilaisten sähköisten välineiden moninaisuudessa. Erityisesti internet on tuonut merkittävän lisäarvon tiedottamiseen ja asiakaspalveluun. Internetin suosiota ja tehokkuutta kuvannee se, että viime elokuussa ennakkoilmoittautumisen ensimmäisen tunnin aikana meille ilmoittautui runsaat tuhat opiskelijaa. Vaikka meillä on tunnetusti tehokkaat opistosihteerit, niin tällaista määrää hekään eivät pystyisi ottamaan vastaan puhelimitse tai paikan päällä yhdessä tunnissa.
Opistotoiminnan laajuutta ja vaikuttavuutta voidaan tässä yhteydessä kuvailla yksinkertaisimmin lukujen valossa. Laajuutta voidaan tarkastella opetustuntimäärän näkökulmasta. Ensimmäisen opetusvuoden -64 tuntimäärä oli noin 1.000. Kymmenen vuotta myöhemmin tuntimäärä oli liki nelinkertaistunut ollen 3.900. Vuonna -94 ylitettiin 4.000 tunnin raja ja 40-vuotisjuhlavuonna, vuonna 2004, opetustuntimäärä oli jo liki 4.800.
Jokilatvan opiston ensimmäisen toimintavuoden, vuoden 2006, opetustuntimäärä oli noin 16.600, josta Haapajärven osaston osuus oli noin 5.000 tuntia. Kuluvan vuoden tuntimäärä on koko opistossa noin 21.500. Tästä Haapajärven osuus on noin 5.900 tuntia.
Toiminnan määrän kasvua selittänee parhaiten kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen. Opisto on kyennyt toteuttamaan sellaista opetustoimintaa ja virittämään sellaisia sivistys- ja kulttuuriharrasteita, joille on ollut tarvetta ja kysyntää. Ihmiset ovat siis löytäneet tiensä opiston kursseille ja tunneille. Tämän lisäksi toiminnan rahoitus on ollut kunnossa. Opetustoimintamme rahoitushan koostuu kolmesta osasta: valtionosuudesta, kuntaosuudesta ja asiakasmaksuista. Tällä hetkellä opiston budjetin loppusumma on noin 1,4 m€. Vertailutietona mainittakoon, että ensimmäisen toimintavuoden budjetin loppusumma oli noin 17.500 markkaa. Myös tästä voitaneen päätellä toiminnan rajua kasvua.
Vaikuttavuutta voidaan kuvata opiskelijamäärillä. Ensimmäisen toimintavuoden oppilasmäärä oli 329. 20 vuotta myöhemmin saavutettiin 1.000 opiskelijan raja. Nyt 50 vuotta myöhemmin Haapajärven kursseille osallistuu noin 1.700 opiskelijaa, eli noin 21% Haapajärven asukkaista osallistuu vähintään yhdelle opiston kurssille. Koko opistossa opiskelijoiden nettomäärä on 5.500. Kaikkiaan kurssilaisia on vuoden aikana noin 12.000. Kun tähän lisätään vielä se tieto, että opiskelijamme ovat vauvasta mummoon ja vaariin, ei ole väärin todeta, että kansalaisopisto on tänä päivänä nimensä mukaisesti kaikkien kansalaisten opisto.
Kansalaisopisto on ollut koko toimintansa ajan sivistyksen ja kasvatuksen kehto sekä kansalaisten kohtaamispaikka. Opistossa on opetettu ja opiskeltu kunakin aikana tarpeellisia tietoja ja taitoja, uudistuttu, ylläpidetty perinteitä ja katsottu rohkeasti tulevaisuuteen. Yksilöllisyyden korostuessa kansalaisopisto on omalta osaltaan edistänyt ihmisten välistä sosiaalista vuorovaikutusta. Opisto on tarjonnut mahdollisuuden ihmisten väliseen kanssakäymiseen myös harvaanasutuilla seuduilla.
Haapajärvisellä kansalaisopistotoiminnalla on takanaan puolen vuosisadan mittainen kunniakas historia. 50-vuotisen taipaleen on tehnyt mahdolliseksi kansalaisopistoon antaumuksella ja sydämellä sitoutunut henkilöstö ja opiston omakseen ottaneet opiskelijat ikään, sukupuoleen, yhteiskunnalliseen asemaan tai oppiarvoon katsomatta.
Suomalainen yhteiskunta on muun Euroopan mukana suurien taloudellisten haasteiden edessä. Tiukentuvan talouden laineet lyövät myös kuntiin ja sitä kautta koko koulutuksen kenttään. Myös kansalaisopistot ovat jälleen kerran uuden edessä. Kansalaisopistossa haasteisiin vastaamista helpottaa se, että opiston toiminta ei ole koskaan perustunut rakenteisiin, vaanasiaan innostuneiden opettajien ja oppilaiden aktiivisuuteen. Olen varma siitä, että vaikka kansalaisopiston toiminnalliset puitteet mahdollisesti muuttuisivatkin, sen sivistys- ja kulttuurityön satoa niitetään Haapajärvellä ja ympäristökunnissa jatkossakin, vähintään yhtä hyvällä menestyksellä kuin tähänkin asti, seuraavat 50 vuotta. Haasteita ei murehdita nyt, sillä tänään on juhlan aika!
Jokilatvan opiston puolesta haluan tasapuolisesti kiittää kaikkia opiston entisiä ja nykyisiä työntekijöitä, opettajia ja luottamushenkilöitä sekä opiskelijoita ja yhteistyökumppaneita kuluneista vuosikymmenistä ja hyvin tehdystä työstä. Haapajärven kaupungille haluan lausua erityiskiitoksen toimintaan kohdistetuista henkisistä ja aineellisista resursseista.
Eläköön vapaus, eläköön kansalaisopisto!
Kim Oja 24.4.2014
Ajankohtaisia asioita kansalaisopistoissa
2.12.2013
Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus osa hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa
Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta 29.11.2013
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
21.11.2013
Kansalaisopistojen valtionosuudet vuonna 2014
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
19.11.2013
Suomen kulttuurirahasto selvitti suomalaisten näkemyksiä kulttuurista
Tutkimusta varten haastateltiin 8059 suomalaista syys-lokakuussa 2013. Vastaajat olivat 15 - 74 -vuotiaita. Tutkimuksen otos muodostettiin maakunnittain ositettuna iän ja sukupuolen mukaan.
Enemmistö tutkimukseen osallistuneista pitää kulttuuripalveluita tarjoavaa kansalaisopistoa tärkeänä. 77 % pitää tärkeänä tai melko tärkeänä, että kansalaisopiston kulttuuritarjontaa on omalla asuinpaikkakunnalla. Naisten kohdalla luku nousee 87 prosenttiin.
Tutkimuksessa kansalaisopisto on luokiteltu ns. osallistavan kulttuurin tarjoajaksi. Osallistavassa kulttuurin harrastamisessa harrastaja tekee muutakin kuin katselee, kuuntelee tai lukee.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
50 vuotta kansalaisopisto- toimintaa Kalajokilaaksossa
YLEISTÄ KANSALAISOPISTOJEN HISTORIASTA
Suomen kansalais- ja työväenopistoilla on yli satavuotinen historia, sillä ensimmäinen kansalaisopisto oli v. 1899 perustettu Tampereen työväenopisto. Oulun läänin opistotoiminta alkoi v. 1907 perustetun Oulun työväenopiston myötä.
Opistojen määrän voimakkain kasvu ajoittuu 1960 ja -70-luvuille, jolloin opistojen lukumäärä kaksinkertaistui 110:sta 239:ään. Tämän jälkeen kasvu tasaantui muutamaan uuteen opistoon vuodessa. Enimmillään opistoja oli vuonna 1990, jolloin niitä oli 279. Vuoden 2012 lopussa opistoja oli 197. Opistomäärän supistumista selittävät ennen muuta kuntaliitokset ja alueellisten opistojen perustaminen. Tästä yhtenä esimerkkinä on Jokilatvan opiston perustaminen vuoden 2006 alusta lukien.
OPISTOTOIMINNAN SYNTY KALA- JA PYHÄJOKILAAKSOSSA
50- ja 60-lukujen taitteessa kansalaisopistot olivat vielä uusia tulokkaita maaseudulla. Aikaisemmin opistoja oli perustettu lähinnä suurempiin kaupunkeihin. Vuoden 1962 uuden opistolain myötä maaseudullakin alettiin miettiä mahdollisuuksia aloittaa kansalaisopistotoiminta
Myös Kala- ja Pyhäjokilaakson kunnissa asia otettiin esille ja monet kunnat päätyivätkin kansalaisopiston perustamiseen. Kala- ja Pyhäjokilaaksossa Haapaveden, Oulaisten, Pyhäjärven ja Ylivieskan kansalaisopistot perustettiin vuonna 1963. Nivalan ja Haapajärven opistot perustettiin vuotta myöhemmin. Kalajoen kansalaisopisto perustettiin vuonna 1966. Kala- ja Pyhäjokilaakson kansalaisopistojen perustaminen ajoittui siis vuoden 1962 lainsäädäntöuudistuksen synnyttämään opistoaaltoon. Opistoverkko kattoi koko Oulun läänin vuoden 1970 tienoilla ja koko maan 10 vuotta myöhemmin.
OPISTON MERKITYKSESTÄ
Kansalaisopistojen yhteiskunnallista ja sivistyksellistä merkitystä ei ole aina riittävästi ymmärretty. Tutkittuani Suomen kansalaisopistojen historiaa ja nykyisen opistomme pitäjien kansalaisopistotoiminnan historiaa, käsitykseni on vahvistunut siitä, että opistot ovat olleet koko toimintansa ajan valistuksen, sivistyksen ja kasvatuksen kehtoja sekä kansalaisten kohtaamispaikkoja. Opistoissa on opetettu ja opiskeltu kunakin aikana tarpeellisia tietoja ja taitoja, ylläpidetty perinteitä ja katsottu rohkeasti tulevaisuuteen. Yksilöllisyyden korostuessa kansalaisopisto on omalta osaltaan edistänyt kansalaisten välistä sosiaalista vuorovaikutusta. Opisto on tarjonnut mahdollisuuden kanssakäymiseen myös harvaanasutuilla seuduilla. Kansalaisopistot ovat olleet, ovat edelleen ja ovat tulevaisuudessakin merkittävä voimavara suomalaisessa kansansivistystyössä.
Jokilatvan opiston toiminta-alueen kansalaisopistotoiminnalla on takanaan puolen vuosisadan mittainen kunniakas historia. 50-vuotisen taipaleen on tehnyt mahdolliseksi kansalaisopistoon antaumuksella ja sydämellä sitoutunut henkilöstö ja opiston omakseen ottaneet opiskelijat, alueen väestö ikään, sukupuoleen, yhteiskunnalliseen asemaan tai oppiarvoon katsomatta.
Jokilatvan opiston puolesta haluan tasapuolisesti kiittää kaikkia opiston entisiä ja nykyisiä toimihenkilöitä, opettajia ja luottamushenkilöitä sekä opiskelijoita ja lukuisaa joukkoa yhteistyökumppaneita kuluneista vuosikymmenistä ja hyvin tehdystä työstä. Toiminta-alueemme kunnille haluan osoittaa erityiskiitoksen toimintaan kohdistetuista henkisistä ja aineellisista resursseista. Samalla haluan toivottaa teidät kaikki entiset ja uudet opiskelijat tervetulleiksi lukuvuoden 2013-2014 opintojen pariin - arjen virrasta innon lähteille!
Kim Oja 1.8.2013
Rehtori
Tervetuloa kansalaisopistoon!
Lukuvuosittain Jokilatvan opistossa järjestetään runsaat 500 kurssia ja noin 22.500 opetustuntia. Monipuolinen ja laadukas koulutustarjontamme houkuttelee oppilaitokseemme vuosi vuodelta yhä enemmän opiskelijoita. Vuonna 2011 kursseillemme osallistui noin 11.600 opiskelijaa, nettomääräisesti opiskelijoita oli noin 5.600.
Kun tarkastelee eri mittareilla opiston kehitystä, ei voi kuin olla iloinen ja ylpeä siitä, kuinka hyvin toiminta-alueemme väestö on ottanut opiston omakseen. Kuuden täyden toimintavuoden aikana opiston tuntimäärä on noussut 16.600 tunnista 22.500 tuntiin, eli kasvu on liki 6.000 tuntia. Opiskelijoiden nettomäärä on kasvanut vastaavana aikana 4.100 opiskelijasta 5.600 opiskelijaan, kasvu on noin 1.500 opiskelijaa.
Osana valtiontalouden säästötoimia kansalaisopistoilta leikattiin runsaat satatuhatta tuntia. Tämä merkitsee sitä, että kuuden vuoden ajan jatkunut tuntimäärämme kasvu tasaantuu. Tulevina vuosina vuotuinen tuntimäärämme asettuu runsaaseen 22.000 tuntiin. Olemme jatkossa yhä haasteellisemman tehtävän edessä. Kuinka pystymme toteuttamaan lakisääteisen tehtävämme tiukkenevissa taloudellisissa oloissa? Kuinka järjestämme kunnan peruspalveluina koulutus-, kulttuuri- ja harrastustoimintapalveluita toiminta-alueemme asukkaille niin, että voisimme tyydyttää yhä useamman väestö- ja ikäryhmän koulutustarpeet?
Tähän saakka olemme mielestäni onnistuneet varsin hyvin toteuttamaan paikallisiin koulutustarpeisiin vastaavaa koulutusta. Jatkossa on yhä tärkeämpää, että opiston ja opiskelijoiden välinen vuoropuhelu toimii. Opisto tarvitsee ajantasaista tietoa voidakseen suunnata tuntiresurssit mahdollisimman tehokkaasti ja toteuttaa sellaista koulutusta, jota toiminta-alueemme asukkaat haluavat ja tarvitsevat. Toiveita ja palautetta otamme siis mielihyvin vastaan.
Aivan pian on käynnistymässä Jokilatvan opiston 7. täysi lukuvuosi. Painettu opinto-ohjelma jaetaan kotitalouksiin kaksi kertaa lukuvuodessa, elokuun loppupuolella ja joulukuun puolessa välissä. Käsillä olevassa ohjelmassa on ilmoitettu kaikki syksyn ja kevään kurssit. Joulukuussa jaettavassa ohjelmassa ilmoitetaan syksyn aikana tulleet mahdolliset muutokset sekä kevääksi suunnitellut uudet kurssit. Muutoin ohjelma on sama kuin syksyllä jaettu.
Tulevan lukuvuoden ohjelma sisältää aiemmilta lukuvuosilta suosittuja ja hyväksi havaittuja kursseja, mutta koko joukon myös aivan uutta tarjontaa. Uusia kursseja on erityisesti käden taidoissa, liikunnassa ja terveydessä ja musiikissa. Mahdollisuuksien mukaan olemme pyrkineet toteuttamaan meille tulleita toiveita.
Toivotan kaikille hyvää syksyn alkua!
Tervetuloa Jokilatvan opistoon harrastamaan, opiskelemaan ja virkistymään.
15.8.2012
Kim Oja, rehtori
Kielten opettajan kokemuksia Suomesta
Ensimmäinen lukuvuosi kielten opettajana Suomessa
Kun tulin ensimmäistä kertaa Nivalaan ja Haapajärvelle työhaastattelun vuoksi kesällä 2011, tiesin heti, että minun toiveeni mennä Suomeen opettamaan kieliä tarkoittaisi, että elämääni tulisi iso muutos.
Olin asunut Münchenissä, Westendin monikultturisessa kaupunginosassa, jossa löytyy niin paljon ravintoloita ja baareja, että ihmettelin, kaipaisinko sitä. Olin tottunut autottomaan elämään, olin mennyt töihin ratikalla talvella ja polkupyörällä maaliskuusta marraskuuhun. Koulussa, jossa opetin englantia, ranskaa ja saksaa toisena kielenä, on noin 700 10-18 vuotiasta oppilasta. Talvet Münchenissä ovat tyyppilisesti keski-eurooppalaisia, ja en tiennyt, miten jaksaisin pimeässä Suomen talvessa.
Yllätys: Kaikki on mennyt erittäin hyvin. Pimeys ja baarikulttuurin puute ei ole ollut ongelma, koska olin aina töissä aikoina, joina olisin muuten ajatellut sitä. Auto on toiminut hienosti, ja rakennusten sisällä oli lämpimämpää kuin Saksassa, jossa ei ole tavallisesti niin kovaa pakkasta. Ja voi olla rentouttavaa, kun nuorten ison ryhmän melun sijaan on aikuisten pienen ryhmän hiljaisuus.
Mutta ennen kaikkea olen nauttinut oppilaiden kohtaamisesta, te olette olleet valmiita sopeutumaan minun suosikki opetusmetodiin, jossa opetetaan käyttäen mahdollisimmin paljon vierasta kieltä. Pyydän anteeksi, että en ole aina ymmärtänyt riittävästi suomea ja että en ole aina riittävästi pystynyt selvittämään asioita suomeksi, mutta jatkan ahkerasti harjoittelemaan suomen kielen käyttöä, ja ehkä se menee jo paremmin syksyllä, kun tavataan uudestaan kursseilla. Kiitoksia mukavasta opetuskokemuksesta, avomielisestä yhteistyöstä ja kärsivällisyydestänne.
Hauskaa kesää.
Petra Pfundtner